Valtteri Filppula pieraisi

Poimintoja kaasupilvestä

- Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
- Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
- Ei, mutta pierut kovenee.

Pieru kysyi tomaatilta erityiskykyä.

Tomaatti siihen:
- Minä punastun helposti. Mikä sinun erityiskykysi on?

Pieru:
- Olen läsnä, vaikka minua ei nähtäisi.

Poika kysyi isältään:
- Isä, miten paljon pieru painaa?

Isä vastasi:
- Ei yhtään mitään.

Poika mietti hetken ja totesi lopulta:
- No sitten minulla on paskat housussa.

Miten kävi, kun Teemu Selänne söi hernekeittoa?

- Teemusta tuli korkeapaineen Selänne.

Eräs hieno rouva ja hänen piikansa olivat juhlissa. Rouvalla oli ilmavaivoja.

Hän käski piian ottaa syyt niskoilleen ja sanoi:
- Jos minulta pääsee pieru, niin nouset seisomaan ja sanot, että se pieru tuli sinulta.

Pian rouvalla alkoi kiertää mahassa ja häneltä pääsi oikein pahanhajuinen äänetön pieru.

Piika ponkaisi ylös ja ilmoitti:
- Se pieru, jonka rouva pieraisi, on minun!

- Hei, otatko kesäkeittoa?
- En voi, saan siitä ilmavaivoja.
- Ikävä kuulla.
- Kyllä sitä vielä kuuntelee, mutta haju on ihan kamala.

Mikä pääsee housujen läpi tekemättä reikää?
- Pieru

Mistä puhaltaa maailman vahvin tuuli?
– Takapuolesta.

Japanilainen, saksalainen ja suomalainen olivat lounaalla ravintolassa.
Japanilaisen kello alkoi soida, ja hän vastasi kellopuhelimeensa.
Suomalainen tuumasi, että onpas tekniikka kehittynyt pitkälle Japanissa.
Yhtäkkiä saksalaisen sormus alkoi soida, ja saksalainen vastasi sormuspuhelimeensa.
Suomalainen ajatteli, että onpas Saksassa pitkälle kehittynyt tekniikka.
Pian suomalaiselta pääsi mojova pieru, ja hän tokaisi:
– Oho, taitaa olla faksi tulossa!

Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.

Liekkipieru artikkelit