Suosittu miesten hajuvesi

Poimintoja kaasupilvestä

Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.

Jos Kirsi ja Kalle pieraisevat yhtäaikaa, miltä pieru haisee?
- Kirsikalle.

Jos pieremättä kuset niin kunniatta kuolet

Einari syötti porkkanaa hevoselle ja mietti, kummasta päästä syöttää sen.
No hän alkoi syöttää sitä takapuolesta. Hevonen pieraisi ja Einari sanoi:
– Älä puhalla, ei se kuumaa ole.

Hieno nainen ei piere koskaan.

Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?

- Minä.

- Kuka minä?

- Ilmalaiva!

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen olivat lentokoneessa.

Koneen kapteeni kuulutti:
- Liikaa painoa! Liikaa painoa!

Norjalainen pudotti appelsiinin.

Taas kuului:
- Liikaa painoa! liikaa painoa!

Ruotsalainen pudotti banaanin kuoren.

Taas kuului:
- Liikaa painoa! Liikaa painoa!

Suomalainen pudotti pommin.

Kun he viimein laskeutuivat, niin suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät kävelylle. Kohta heitä vastaan tuli poika, joka itki. He kysyivät mikä pojalla oikein on?

Poika:
- Päähäni tippui appelsiini.

Sitten heitä vastaan tuli tyttö, joka itki. He kysyivät tytöltä, mikä hänellä on?

Tyttö vastasi:
- Minä liukastuin banaanin kuoreen.

Sitten heitä vastaan tuli tyttö ja poika, jotka nauroivat kauheasti.

He kysyivät:
- No mikä nyt noin naurattaa?

Tyttö ja poika vastasivat:
- Meidän opettaja pieraisi niin kovaa, että koko koulu räjähti!

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Oma pieru haisee aina parhaimmalta.

Naura ja maailma nauraa kanssasi.
Piere ja maailma lakkaa nauramasta.

Liekkipieru artikkelit