Sanakirja pierulle

Poimintoja kaasupilvestä

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Mies ja nainen alkoivat väitellä siitä, kumpi osaa pieraista kovemmin.

He päättivät ratkaista asian menemällä kontilleen lattialle, laittamalla perunajauhoa pyllyvakoon ja sitten arvioida kumpi saa aikaan isomman pölypilven.

Nainen sai tuplasti isomman pöllähdyksen aikaan!

Mies tuhahti pettyneenä:

- Epäreilua! Sä pieraisit kaksipiippuisella.

Miksi Ronaldo pieraisi?
- Koska halusi että yleisö tuulettaa.

Pieraisin tänään ja neljä ihmistä kääntyi.
Tuntui kuin olisin ollut The Voice of Finlandissa...

Kun olin lapsi, niin joka kerta kun isäni pieraisi, hän kielsi tehneensä sen.
Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että hän oli syyttänyt minua.

Mikä leijuu kaupassa hyllyjen välissä, mutta kukaan ei tiedä kenen se on?
- Pieru

Eräs hieno rouva ja hänen piikansa olivat juhlissa. Rouvalla oli ilmavaivoja.

Hän käski piian ottaa syyt niskoilleen ja sanoi:
- Jos minulta pääsee pieru, niin nouset seisomaan ja sanot, että se pieru tuli sinulta.

Pian rouvalla alkoi kiertää mahassa ja häneltä pääsi oikein pahanhajuinen äänetön pieru.

Piika ponkaisi ylös ja ilmoitti:
- Se pieru, jonka rouva pieraisi, on minun!

Kaksi vanhaa lääkäriä oli kävelyllä. Ystävyksien huomio oli jo pidemmäksi aikaa kiinnittynyt heidän edellään oudosti kävelevään mieheen.

Mies nimittäin käveli erittäin jäykästi ja varovaisesti sipsuttelemalla, polvet koukussa haara-asennossa, ja lisäksi vielä kädet jäykästi sivulla irti kehosta.

Ensimmäinen lääkäri totesi:
- Näin kardiologian professorina sanoisin, että hänellä on selkeästi ateroskleroosi ja perifeerisiä valtimoiden tukkeumia kummassakin raajassa, mistä aiheutuu tuo sairaudelle tyypillinen katkokävely...

Toinen lääkäreistä kommentoi:
- Minä puolestani väitän näin fysiatrian professorina, että hänellä on länkisäärisyyttä sekä vaikeasta reumasta johtuva nivelrikko...

Lääkärit päättivät pysäyttää miehen ja kertoivat hänelle kiistansa.

Mies vastasi:
- Hyvät herrat, me erehdyimme kaikki kolme. Minäkin, näin matematiikan professorina, laskin, että se olisi vain pienen pieni pieru...

Minkä takia pierussa on äänen lisäksi haju?
– Se on kuuroja varten.

Mies meni lääkärin vastaanotolle, sillä hänen vatsansa kurisi kummasti. Lääkäri otti stetoskooppinsa, kuunteli aikansa miehen vatsaa ja totesi sitten:

- Ei se ole mitään vakavaa. Kyseessä on vain yksi eksynyt pieru, joka ei löydä tietä ulos.

Liekkipieru artikkelit