Rakkaus on kuin pieru

Poimintoja kaasupilvestä

Miksi dinosauruksen pierua kutsutaan?
Räjähdykseksi menneisyydestä!

Blondi oli vuorilla vaeltamassa ja suutuksissaan huusi takaisin kaiulle:

- Älä sie kuule miulle rupie!

Kaiku:

- Ru pie ru pie ru pie ru pie ru...

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen olivat lentokoneessa.

Koneen kapteeni kuulutti:
- Liikaa painoa! Liikaa painoa!

Norjalainen pudotti appelsiinin.

Taas kuului:
- Liikaa painoa! liikaa painoa!

Ruotsalainen pudotti banaanin kuoren.

Taas kuului:
- Liikaa painoa! Liikaa painoa!

Suomalainen pudotti pommin.

Kun he viimein laskeutuivat, niin suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät kävelylle. Kohta heitä vastaan tuli poika, joka itki. He kysyivät mikä pojalla oikein on?

Poika:
- Päähäni tippui appelsiini.

Sitten heitä vastaan tuli tyttö, joka itki. He kysyivät tytöltä, mikä hänellä on?

Tyttö vastasi:
- Minä liukastuin banaanin kuoreen.

Sitten heitä vastaan tuli tyttö ja poika, jotka nauroivat kauheasti.

He kysyivät:
- No mikä nyt noin naurattaa?

Tyttö ja poika vastasivat:
- Meidän opettaja pieraisi niin kovaa, että koko koulu räjähti!

Kun pelle pieree, haiseeko se hauskasti?

Meneekö pieru hukkaan, jos ihmisellä ei ole hajuaistia?
– Ei, jos korvat on kunnossa.

Tiedetään, että Maailmankaikkeus sai alkunsa alkuräjähdyksestä. Nyt on selvinnyt, että se oli Chuck Norrisin pieraisu.

Mitä Britney Spears sanoi sen jälkeen, kun hän pieraisi esiintymislavalla?
Hups, pieraisin taas.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.

Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.

Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.

Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.

Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?

Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?

Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.

Pierut ovat kuin lapsia.
Omat eivät haittaa, mutta et voi sietää muiden.

Liekkipieru artikkelit