Prööt

Poimintoja kaasupilvestä

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Miksi lentoemäntä sai potkut?
- Hänellä oli aina ilmavaivoja.

Köyhän huvi on pieru ja nauru sen päälle

Mikä lentää ja laulaa, eikä ole päätä eikä kaulaa?
– Pieru.

Jos pierut eivät jostain syystä haise.
Voit laittaa ne yöksi aromipesään kypsymään.

Kaksi pyllyä juoksi kilpaa. Toinen voitti pierun mitalla.

Mikä on tuhkainen ja haisee?

- Tuhkainen pieru!

Prööt sanoi aasi, kun pieraisi.

Jos pieremättä kuset niin kunniatta kuolet

Mikä on pieru japaniksi?
- Hai Si Ko Jo

Liekkipieru artikkelit