Pierumaakari

Poimintoja kaasupilvestä

Mitä tapahtuu, kun teet papu- ja sipulivuokaa?
Kyynelkaasua.

Miksi Ronaldo pieraisi?
- Koska halusi että yleisö tuulettaa.

Mikä on kummitus pieruksi?
Henkipommi.

Yleisön joukossa oli ilo ylimmillään, kun eräs mies laski hieman painetta ja sanoi:
– Älkää hermostuko! Ilokaasua se vain oli!

Miksi on huono idea pieraista kirkossa?
Koska sinun täytyy istua omassa penkissäsi.

Nainen oli syönyt hernesoppaa ruokatunnilla ja kohta hänen vatsassaan alkoi kiertää ilkeästi.

Hän katsoi kadulla joka suuntaan eikä ketään ollut näkyvissä. Nainen antoi palaa ja päästi mahtavan paukun.

Juuri silloin tuli kulman takaa mies, joka kumarsi kohteliaasti ja sanoi:
- Oikein hyvä, neiti, tyytätkää vain kulmissa niin ei tule yhteentörmäystä!

Jos pieraisisit matkustellessasi äänen nopeudella, haistaisitko sen ennen kuin kuulit sen?

Lätkäfani tuli Hockey Nightin TV:stä katsottuaan vuoteeseen jo nukkuvan vaimonsa viereen.

Mieheltä pääsi äänekäs pieru, joka herätti vaimon.

- Mitä se oli? vaimo kysyi unisena.
- Ilves teki maalin. Tilanne yksi nolla, mies vastasi.

Vaimo käänsi kylkeä, mutta parin minuutin päästä häneltä pääsi pieru.

- Tappara tasoitti yhteen yhteen, vaimo sanoi.

Mies punnersi kaikkensa saadakseen pierun tulemaan. Hän yritti niin ankarasti, että lakanoille valahti lasti.

Taas unen päästä kiinni saanut vaimo havahtui ääneen ja kysyi:
- Mikä ihme tuo oli?
- Erätauko, mies vastasi. Seuraavaksi vaihdetaan puolia.

Norsu pieraisi ison pierun suoraan käärmeen suuhun, ja noin käärmeestä tuli ruskea käärme.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Liekkipieru artikkelit