Pieru ruuan jälkeen

Poimintoja kaasupilvestä

Pieru kysyi tomaatilta erityiskykyä.

Tomaatti siihen:
- Minä punastun helposti. Mikä sinun erityiskykysi on?

Pieru:
- Olen läsnä, vaikka minua ei nähtäisi.

Miksi sinun on varottava ninjojen pieruja?
He ovat hiljaa - mutta tappavia.

- Se voidaan tehdä niin monella eri tavalla, sanoi mökin akka, käänsi takapuolensa ja puhalsi myrskylyhdyn sammuksiin.

Kumppani halusi lämpöä ja vipinää sängyssä.
Joten pieraisin lakanan alle.

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen olivat lentokoneessa.

Koneen kapteeni kuulutti:
- Liikaa painoa! Liikaa painoa!

Norjalainen pudotti appelsiinin.

Taas kuului:
- Liikaa painoa! liikaa painoa!

Ruotsalainen pudotti banaanin kuoren.

Taas kuului:
- Liikaa painoa! Liikaa painoa!

Suomalainen pudotti pommin.

Kun he viimein laskeutuivat, niin suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät kävelylle. Kohta heitä vastaan tuli poika, joka itki. He kysyivät mikä pojalla oikein on?

Poika:
- Päähäni tippui appelsiini.

Sitten heitä vastaan tuli tyttö, joka itki. He kysyivät tytöltä, mikä hänellä on?

Tyttö vastasi:
- Minä liukastuin banaanin kuoreen.

Sitten heitä vastaan tuli tyttö ja poika, jotka nauroivat kauheasti.

He kysyivät:
- No mikä nyt noin naurattaa?

Tyttö ja poika vastasivat:
- Meidän opettaja pieraisi niin kovaa, että koko koulu räjähti!

Meneekö pieru hukkaan, jos ihmisellä ei ole hajuaistia?
– Ei, jos korvat on kunnossa.

Mikä sinusta tulee isona, kysyttiin pierulta.

- Leija.

- Miksi leija?

- Jotta leijailisin taivaalla tuulen mukana.

Hieno nainen ei piere koskaan.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Mitä eroa on peräsuolella ja jääkaapilla?
- Jääkaappi ei pieraisi kun ottaa lihan ulos.

Liekkipieru artikkelit