Pierevä bodari

Poimintoja kaasupilvestä

Vanha mies ja hänen vaimonsa makasivat sängyssä ja olivat menemässä nukkumaan.

Muutaman minuutin hiljaisuuden jälkeen, vanha mies pieraisee ja sanoo:
- Yksi piste.

Vaimo kääntyy ja sanoo:
- Mistä hiivatista sinä oikein puhut?

Vanha mies vastaa:
- Pelaan pierufutista!

Muutaman minuutin kuluttua vaimo pieraisee ja sanoo:
- Maali! Peli on nyt tasoissa.

Viiden minuutin jälkeen, vanha mies pieraisee uudestaan ja sanoo:
- Maali! Johdan peliä 2-1!

Vaimo on häviöllä ja raivostunut, jonka seurauksena hän pinnistää ja pieraisee äänekkäästi:
- Tasoissa ollaan!

Paineet kiristyvät äärimmilleen ja vanha mies ei suostu häviämään. Hän pinnistää kovaa, mutta päästääkin vahingossa lusikallisen housuun.

Vaimo kuulee erikoisen äänen ja kysyy:
- Mikäs hiivatti tuo oikein oli?

Vanha mies vastaa:
- Se oli pillin ääni, siirrymme puoliajalle. Vaihdetaan puolia.

Kaksi vastavalmistunutta lääkäriä kävelivät kaupungilla. Heidän edellä käveli mies, joka laahasi jalkaa.

Lääkärit alkoivat arvailla, mikä miestä vaivasi.
- Hän on varmaan menettänyt jalkansa sodassa.
- Sillä on nivelsiteet poikki.

Hetken kinasteltuaan he päättivät mennä kysymään mieheltä, että mikä häntä vaivasi. Mies sattui olemaan pappi.

Pappi nosti käsiään ja sanoi:
- Me kaikki kolme olemme väärässä. Sinä luulit, että olen menettänyt jalkani sodassa ja sinä luulit, että nivelsiteeni on mennyt poikki ja minä luulin, että pieru on kuivaa.

Kaikki syyttävät lehmiä ilmaston pilaamisesta, mutta todellinen pierumestari löytyy hevostallista.

Yksi hevonen saattaa päästellä päivässä jopa kolmen ilmapallon verran pieruja!
Ei siis ihme, että hevoset viihtyvät laitumella.

Tallissa kun pitäisi olla varoituskyltti: Avotulen teko kielletty, hevosilla on kaasuhäiriö!

Minä en piereskele.
Kuiskailen vain housuihini...
Ja joskus jopa huudan!

Hieno rouva kulki hiljaisella kylätiellä ja pierupaukkuja tuli vähän väliä.

Kirkkoherra sattui kulkemaan perässä ja hänkin piereskeli häätarjoilun antimia.

Rouva säikähti kirkkoherran huomattuaan.

Johon kirkkoherra tuumasi:
- Ei se mitään kun piereksii, kunhan kukaan ei kuule ja pääse tietämään tätä meidän salaisuutta.

Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.

Nainen oli syönyt hernesoppaa ruokatunnilla ja kohta hänen vatsassaan alkoi kiertää ilkeästi.

Hän katsoi kadulla joka suuntaan eikä ketään ollut näkyvissä. Nainen antoi palaa ja päästi mahtavan paukun.

Juuri silloin tuli kulman takaa mies, joka kumarsi kohteliaasti ja sanoi:
- Oikein hyvä, neiti, tyytätkää vain kulmissa niin ei tule yhteentörmäystä!

Jos sinulta pääsee pieru huoneessa, jossa on paljon ihmisiä, niin sano kovalla äänellä:

- Tuoksuuko täällä teistä popcorn?

Niin kaikki nuuhkaisevat ilmaa.

Mitä pieru sano paskalle? pyyhkäisen pölyt paskan päältä.

Kuulitko sokeasta ja sydänsärkyisestä skunkista?
Hän rakastui pieruun.

Liekkipieru artikkelit