Pierevä bodari

Poimintoja kaasupilvestä

Rakkaus on kuin pieru.
- Jos sitä yrittää väkisin, niin lopputulos on pelkkää paskaa.

Perhe oli palaamassa Lieksan vaskiviikoilta ja oli kahvilla jossain baarissa.
Isoisä oli juuri syönyt suuren hampurilaisen runsaalla sipulilla, kun häneltä pääsi oikein tuhmansävyinen paukahdus.

- Mikä tuo oli? kysyi nuori tyttö kirkkaalla äänellä.

Hänen veljensä katseli ympärilleen ja sanoi:

- Kuulosti bassotorvelta, mutta haisee aivan isoisältä.

Iso-Arska ja hänen tyttöystävänsä olivat ajelulla. Yhtäkkiä Arska pieraisi. Mitä Arska sanoi?
- Haista la pieru, baby!

Poika kysyi isältään:
- Isä, miten paljon pieru painaa?

Isä vastasi:
- Ei yhtään mitään.

Poika mietti hetken ja totesi lopulta:
- No sitten minulla on paskat housussa.

Meneekö pieru hukkaan, jos ihmisellä ei ole hajuaistia?
- Ei, jos korvat ovat kunnossa.

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, että kuka pieraisee koviten.

Ruotsalainen pieraisi ensin, ja vähän heilahti heinät pellolla.

Seuraavaksi pieraisi norjalainen, ja hän onnistui kaatamaan puun.

Lopuksi oli suomalaisen vuoro, ja hän pieraisi, mutta ei kuulunut, eikä näkynyt mitään.

Seuraavan päivän lehdessä:
- Kiinassa sataa kakkaa.

Pierut ovat kuin lapsia.
Omat eivät haittaa, mutta et voi sietää muiden.

Pahinta on, kun luulee, että tulee kuiva pieru, mutta tuleekin vetelä paska...

Jos pieraisisit matkustellessasi äänen nopeudella, haistaisitko sen ennen kuin kuulit sen?

Pikku-Kallelta pääsi kesken ruokailun pieru.

- Mitä, et kai sinä paukuttele ruokapöydässä, äiti kauhistui.

- Täytyy myöntää, että niin meinasi käydä, Kalle tunnusti. Onneksi sain kuitenkin vedettyä sen takaisin niin, että ilma vaan korahti.

Liekkipieru artikkelit