Piereminen kirkossa

Poimintoja kaasupilvestä

Mies istui kauniin naisen viereen linja-autossa. Nainen tuoksui hyvältä eikä mies voinut olla kysymättä:

- Mitä hajuvettä neiti käyttää?
- Ekstaasi kuutosta, nainen sanoi. Maksaa 500 euroa pullo.

Miehellä kävi huono onni. Häneltä pääsi pieru, joka oli todella pahanhajuinen. Nolona hän kääntyi naisen puoleen ja selitti:

- Jälkiuunileipää. 5 euroa kappale.

- Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
- Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
- Ei, mutta pierut kovenee.

Kaikki piereskelyn ystävät ovat naureskelevat uudesta trendistä, joka lisääntyy.

Nimittäin pieruja on alettu syyttää vaikka mistä, ja väitetään hauskojen pierujen jopa tuhoavan koko Maan!

Eläimille on suunniteltu pierunestolääkitystä. Ihmisille on myös suunnitteilla piereskelyvero.

Monet eläinten ja pierujen kannattajat ovatkin päättäneet piereskellä ihan kuin ennenkin ja suunnittelevat suurta yhteispierua niiden ihmisten nenän edessä, jotka millään tavoin loukkaavat oikeutta piereskellä.

Mitä yhteistä on paskalla ja pierulla?
- Kumpikin haisee.

Mikä karkoittaa kärpäset ja lämmittää peiton alla?
- Pieru!

Miten helpotus tavataan?
– P-I-E-R-U.

Naura ja maailma nauraa kanssasi.
Piere ja maailma lakkaa nauramasta.

– Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
– Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
– Ei, mutta pierut kovenee.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Mistä tietää että on kova hätä?
- Siitä että kakka ei enää koputa, vaan kurkkii jo poskien välistä

Liekkipieru artikkelit