Musti sohvan alla

Poimintoja kaasupilvestä

Kuka pieraisi?
- Et voi tietää kuka muu on pieraissut ellet kysy.

Prööt sanoi aasi, kun pieraisi.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

- Se voidaan tehdä niin monella eri tavalla, sanoi mökin akka, käänsi takapuolensa ja puhalsi myrskylyhdyn sammuksiin.

Miksi kana ylittää tien?
Hän ei halunnut muiden kanojen huomaavan, että hän pieraisi.

Svanten ja Håkanin suhde oli mennyt perustavanlaatuiseen kriisiin.

Svante mököttää olohuoneen sohvalla ja Håkan kiskoo lenkkareita jalkaansa eteisessä pylly pystyssä.

Håkanilta pääsee pieru, johon Svante tuhahtaa loukkaantuneena sohvan pohjalta:

- Nyt on vähän myöhäistä lähetellä lentosuukkoja...

Mikä on tuhkainen ja haisee?

- Tuhkainen pieru!

Miksi pieru söi chilin?
- Koska se halusi haista.

Muori oli kutsuttu oikeuteen todistamaan torilla tapahtunutta ryöstöä.

Tuomari kysyi:
- Näittekö tapauksen?

Muori vastasi:
- En herra tuomari, mutta minä kuulin sen.

Tuomari ajoi muorin pois salista ja huusi tylysti perään:
- Ei oikeus kuulemisia usko!

Muori pieraisi raikuvasti käräjätuvan ovella mennessään.

Tuomari komensi muorin takaisin ja sanoi:
- Tehän halveksitte oikeutta, siitä tulee kova rangaistus!

Muori kysyi:
- Näittekö te sen?

Tuomari:
- En, mutta kuulin kyllä.

Muori kumarsi ja poistuessaan vielä totesi rennosti:
- Eihän oikeus kuulemisia usko...

Hieno nainen ei piere koskaan.

Liekkipieru artikkelit