Maailmankaikkeuden alku

Poimintoja kaasupilvestä

Miksi kana ylittää tien?
Hän ei halunnut muiden kanojen huomaavan, että hän pieraisi.

Hieno rouva kulki hiljaisella kylätiellä ja pierupaukkuja tuli vähän väliä.

Kirkkoherra sattui kulkemaan perässä ja hänkin piereskeli häätarjoilun antimia.

Rouva säikähti kirkkoherran huomattuaan.

Johon kirkkoherra tuumasi:
- Ei se mitään kun piereksii, kunhan kukaan ei kuule ja pääse tietämään tätä meidän salaisuutta.

Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?

- Minä.

- Kuka minä?

- Ilmalaiva!

Minulla oli tapana yskiä julkisesti piilottaaksesi pieruni, mutta nyt pieren julkisesti piilottaakseni yskäni.

Pierut ovat kuin lapsia.
Omat eivät haittaa, mutta et voi sietää muiden.

Ulla meni ensin naisten vessaan, mutta jono oli aivan hirveän pitkä.

Hetken kuluttua Ulla ei pystynyt enää odottamaan, vaan päätti mennä miesten wc:hen.

Hänellä oli nyt niin kova pissahätä, ettei hän voinut enää pidättää. Hän veti mekkonsa korviin, kyykistyi pisuaarin ylle ja alkoi virtsata.

Miehet käymälässä eivät olleet uskoa silmiään. Kukaan heistä ei ollut nähnyt mitään vastaavaa eläissään.

Kun Ulla oli pissannut, miehet seisoivat edelleen ja tuijottivat häntä. Silloin Ulla päästi valtavan pierun! Isoimman, minkä kukaan miehistä oli koskaan kuullut.

Kun Ulla huomasi miesten nyt vieläkin hämmästyneemmät ilmeet, hän hymyili ja sanoi:

- Mitä? Tekin ravistatte munanne, kun olette valmiita. Joten puhallanhan toki minäkin itseni kuivaksi!

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Miten helpotus tavataan?
– P-I-E-R-U.

Miksi pieru haisee?
- Että kuurotkin tajuavat, mille nauretaan.

Tiedätkö mikä on pelottavaa?
Yrität ensimmäistä pieruasi ripulin jälkeen.

Liekkipieru artikkelit