Kuukautiset ja pieru

Poimintoja kaasupilvestä

Nainen meni lääkäriin vatsavaivojen takia. Lääkäri koputteli ja taputteli vatsaa ja totesi, että ei hätää, ilmavaivoja ne vain ovat.

Kuinkas sattuikaan, nainen synnyttikin sitten kaksoset. Eräänä päivänä hän käveli kaksosvaunujen kanssa kadulla.

Tuli sitten se aiemmin tutkinut lääkäri vastaan, kurkisti vaunuihin ja kysyi:
- Mitäs täällä sitten on?

Nainen tokaisi:
- Pari pientä pierua, myssyt päässä.

Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.

Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.

Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.

Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.

Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?

Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?

Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.

Miksi pieru haisee?
- Että kuurotkin tajuavat, mille nauretaan.

Mikä on tuhkainen ja haisee?

- Tuhkainen pieru!

Kumppani halusi lämpöä ja vipinää sängyssä.
Joten pieraisin lakanan alle.

Mikä leijuu kaupassa hyllyjen välissä, mutta kukaan ei tiedä kenen se on?
- Pieru

Poika:
- Päästin taivaalle leijan.

Isä:
- Mutta eihän täällä haise.

Poika:
- Miten se liittyy asiaan?

Mikä on näkymätöntä ja haisee madoille?
Linnun pieru.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Miksi kana ylittää tien?
Hän ei halunnut muiden kanojen huomaavan, että hän pieraisi.

Liekkipieru artikkelit