Haiseeko lämmin pieru pahemmalta kuin kylmä pieru?

Pieru, jo pelkkä sana saa toiset nauramaan ja toiset nyrpistämään nenäänsä, eikä syyttä. Kyseessä on yksi ihmiskunnan universaaleimmista ääniefekteistä, jonka vaikutus ulottuu niin huumoriin kuin tieteeseenkin. Mutta nyt käsitellään kysymystä, joka on kiusallisen tuttu mutta harvoin vakavasti otettu: haiseeko lämmin pieru pahemmalta kuin kylmä pieru?

Tartumme tähän hajuhaittaiseen haasteeseen pilke silmäkulmassa, mutta tiedettä kaihtamatta. Matkalla tutustumme ruuansulatuksen saloihin, henkilökohtaisiin kokemuksiin, ilmastointiongelmiin ja siihen, miksi se yksi pieru talvitakissa tuntuu jäävän leijailemaan ikuisuudeksi. Tämä artikkeli ei kaihda kaasua, vaan päästää sen vapaasti ilmoille.

Pierun perusasiat, mitä pieru oikeastaan on?

Ennen kuin sukelletaan lämpötiloihin, muistutetaan hetki siitä, mistä pierussa on kyse.

• Nielty ilma – Syödessä ja juodessa nielemme ilmaa, joka kulkeutuu vatsaan ja sieltä edelleen suolistoon. Tämä ilma on usein peräisin hiilihapollisista juomista tai kiireisestä syömisestä, ja se poistuu usein yllättävän nopeasti takatietä.
• Bakteerikäyminen suolistossa – Suoliston bakteerit hajottavat ruoasta jääneet kuidut ja sokereita, jolloin syntyy kaasuja kuten vetyä, metaania, hiilidioksidia ja rikkivetyä – viimeksi mainittu tunnetaan erityisesti mädäntyneen kananmunan hajustaan. Rikkipitoiset yhdisteet ovat syypää siihen, miksi kasvisruokavalioon siirtyvä voi aluksi kärsiä erityisen aromikkaista ilmoillepäästöistä.

Pierun hajun laatu ja voimakkuus riippuvat paitsi ravinnosta, myös suoliston mikrobiomista, terveydentilasta ja kyllä, lämpötilasta.

Lämmin pieru vs. kylmä pieru, kokemukset kentältä

Jos olet joskus pieraisut peiton alla, tiedät sen tunteen: lämmin ilmavirta, joka leijailee hitaasti ja kietoutuu takaisin sieraimiisi kuin pahansisuinen haamu. Kylmässä sen sijaan pieru tuntuu usein katoavan nopeammin, tai ainakin hajuhaitta ei jää yhtä pitkäksi aikaa nenään kiinni.

Monien "kenttäraporttien" mukaan lämmin pieru tuntuu haisevan pahemmalta. Useimmat kokevat, että lämpimän ilman mukana tuleva haju tuntuu intensiivisemmältä ja painostavammalta.

Hajun kemiikka, miksi jotkut pierut haisevat enemmän?

• Rikkivety (H₂S) – erittäin pistävä, mädäntyneen kananmunan tuoksu. Jo pieninä pitoisuuksina se voi tehdä pierusta unohtumattoman kokemuksen koko huoneelle.
• Metaanitioli ja dimetyylisulfidi – rikkiyhdisteitä, jotka aiheuttavat tympeän tuoksun. Näitä syntyy erityisesti punaisesta lihasta ja tietyistä vihanneksista, kuten sipulista ja valkosipulista.
• Ammoniakki – hieman pistävä ja hapan haju. Tätä yhdisteitä esiintyy etenkin silloin, kun proteiinien hajoaminen on suolistossa aktiivista.

Nämä yhdisteet ovat haihtuvia, mikä tarkoittaa, että ne leviävät ilmaan lämpötilasta ja ilmavirtauksista riippuen. Haju ei ole pelkästään hajua – se on kemiaa, joka käyttäytyy luonnonlakien mukaisesti.

Lämpötila vaikuttaa haihtuvuuteen

Tässä tulee mukaan fysiikka: kemialliset yhdisteet haihtuvat nopeammin lämpimässä kuin kylmässä. Tämä tarkoittaa, että lämmin pieru päästää hajumolekyylit ympäröivään ilmaan nopeammin ja tehokkaammin kuin kylmä. Lisäksi lämpimässä ilmassa molekyylit liikkuvat vilkkaammin, mikä johtaa nopeampaan hajun leviämiseen ympäristöön ja nenän korkeudelle.

Kyseessä on ikään kuin ilmaston tarjoama express-kaista hajulle.

Fysiologinen näkökulma, miten keho tuottaa lämpimän tai kylmän pierun?

Useimmat pierut ovat kehonlämpöisiä, koska ne tulevat sisäisestä 37 °C lämpöisestä ympäristöstä. Kylmä pieru syntyy lähinnä silloin, kun ihminen on ulkona kylmässä tai istuu kylmällä alustalla, jolloin ulostulokanava on jäähtynyt. Tällöin pieru saattaa tuntua viileältä, mutta kaasun lämpötila ei ole juurikaan muuttunut.

Kylmyys voi hämätä aisteja, mutta varsinaiset hajuaineet eivät muutu – niiden käyttäytyminen ympäristössä vain muuttuu.

"Peittopieru-ilmiö", miksi se haisee enemmän?

Tuttua monille on niin kutsuttu Dutch Oven -ilmiö: pieru peiton alla. Kun kaasut jäävät peiton sisään, ne eivät pääse laimenemaan ympäröivään ilmaan. Lämmön ansiosta hajut säilyvät intensiivisinä ja pääsevät suoraan sieraimiin.

Suljetussa tilassa hajut eivät pääse karkaamaan, ja ne ikään kuin väijyvät tilaisuuttaan iskeä.

Kylmä sää ja ulkopierut

Jos olet joskus pieraisut paukkupakkasessa, tiedät: haju usein hälvenee lähes heti. Tämä ei johdu siitä, että kylmä pieru olisi hajuttomampi, vaan kylmä ilma toimii hajun hajottajana. Kylmässä ilman tiheys on suurempi, mikä voi hidastaa hajumolekyylien liikettä. Lisäksi ulkotilassa hajut laimenevat nopeasti isoon ilmatilaan.

Luonto toimii hajun parhaana ilmanraikastimena, ainakin silloin kun lämpötila lähentelee nollaa.

Ulkona pieru saa osakseen saman kohtalon kuin aamuinen usva, se haihtuu huomaamatta. Viima, ilmanpaine ja avaruus ympärilläsi varmistavat, ettei hajulla ole aikaa jäädä kiusaamaan ohikulkijoita. Tämä luonnon oma ilmastointijärjestelmä toimii äänettömästi, tehokkaasti ja täysin automaattisesti. Metsäpolku, puistopenkki tai tyhjä parkkipaikka voivat toimia yllättävän armollisina näyttämöinä pienille kaasuefekteille, jotka sisätiloissa saisivat aikaan kasvojen punastumista ja silmien kostumista.

Lämmin kesäsää ja ulkopierut

Jos olet joskus päästänyt paukun helteisenä heinäkuun päivänä, tiedät: haju ei katoa yhtä armollisesti kuin talvipakkasilla. Tämä ei johdu siitä, että kesäpieru olisi itsessään voimakkaampi, vaan lämmin ilma pitää hajumolekyylit leijumassa ilmassa pidempään. Kuuma, seisova sää toimii kuin hajun peilitalo, siinä kaikki pysyy lähellä ja vaikuttaa moninkertaiselta.

Kesäinen luonto ei aina toimi ilmanraikastimena, vaan joskus enemmänkin kuin hajua vangitseva kasvihuone.

Tuulettomana päivänä pieru jää roikkumaan ilmaan kuin huono vitsi grillijonossa. Lämmennyt asfaltti, kostea ilma ja auringonpaahde voivat luoda yllättävän pysyvän hajupilven, joka seuraa sinua kuin lojaali mutta ei-toivottu lemmikki. Penkki puistossa, ruohotilkku festareilla tai aurinkoinen piknik voivat muuttua tilanteiksi, joissa pierun aikataulu ja tuulensuunta kannattaa harkita tarkasti. Helle tekee ilmasta raskasta ja joskus myös tunnelmasta.

Tieteellinen tuomio, haiseeko lämmin pieru pahemmalta?

Kyllä, mutta ei siksi että itse pieru olisi "haisevampi", vaan koska lämpötila vaikuttaa siihen, miten haju leviää. Lämpimässä hajut haihtuvat tehokkaammin ja tuntuvat voimakkaammilta. Suljetuissa tiloissa, kuten peiton alla tai pienessä huoneessa, vaikutus korostuu entisestään.

Hajun kokemus ei siis ole pelkästään pierun ominaisuus, vaan se on vuorovaikutusta ympäristön ja aistien kanssa.

Bonus, voiko pierun hajua vähentää?

• Vältä rikkiä sisältäviä ruokia, kuten kaali, parsakaali, kananmunat ja punainen liha. Rikkipitoiset ruoat tekevät pieruista tehokkaampia niin volyymiltaan kuin hajultaan.
• Syö hitaasti, jotta nieltyä ilmaa kertyy vähemmän. Hidas ruokailu vähentää ilmapurskahduksia molemmista päistä.
• Pro- ja prebiootit voivat tasapainottaa suoliston bakteerikantaa. Hyvä bakteerikanta voi pienentää kaasujen määrää ja laatua.
• Aktivoitu hiili (tablettimuodossa) voi sitoa hajumolekyylejä. Tämä toimii erityisesti lyhytaikaisena apuna ennen tärkeitä tapaamisia.
• Tuuleta – aina kannattaa tuulettaa. Raikas ilma on edelleen pierujen pahin vihollinen.

Loppupieru, eikun loppusanat

Pierut ovat luonnollinen osa elämää, osa haisevampaa, osa lähes hajutonta. Ja vaikka lämpimät pierut tuntuvat usein pahemmilta, se johtuu fysiikan ja kemian yhteistyöstä, ei siitä että suolisto olisi jotenkin ilkeämpi silloin.

Tämä artikkeli toivottavasti raotti verhoa siihen, miksi välillä haisee vähän enemmän kuin välillä. Tai ainakin antoi sinulle lisää keskusteltavaa hissimatkoille.

Jos kaipaat vielä kevyempää näkökulmaa hajuhaittoihin, kannattaa lukaista tämä pieruvitsi miesten "hajuvettä" koskien. Nauru helpottaa pahemmatkin pahat pierut!

Onko sinulla oma pierutarina? Tapahtuiko katastrofi talvitakissa, hississä tai hääjuhlassa? Lähetä meille sähköpostia (sähköposti löytyy sivun alaosasta), ja kerro oma tarinasi! Voit pysyä anonyyminä, mutta hajut eivät koskaan unohda.